Tattikausi on vihdoin alkanut Etelä-Suomessakin!

Kuvassa jyvästatti, Suillus granulatus . Se kuuluu voitatteihin ja on nuorena hyvä ruokasieni. Limainen pintakelmu on helposti nyljettävissä, ja itse sen aina poistan, kun valmistan tätä lajia ruuaksi. Pintakelmu ei ole mitenkään myrkyllinen, mutta tuntuu suussa epämiellyttävältä. Pintakelmusta tarttuu sormiin liimamainen pinta tatteja nyljettäessä.

Lakin pinta on kupera, kullankeltainen, joskus punaruskea. Pillistö on keltainen, koskettaessa ruskettuu. Nuorella sienellä pillistön päällä on vaalea kalvo. Siitä ei kuitenkaan sienen kasvaessa muodostu rengasta, kuten voitatilla, vaan jyvästatti on aina renkaaton. Pillistössä usein maitomaisia pisaroita, jotka näkyvät kuvassa.

Jalka on suhteellisen kova ja sen yläosassa on pieniä, jyväsmäisiä kuvioita, joista laji on saanut suomenkielisen nimensä.

Malto on vaaleaa ja paksua. Maku on mieto ja purutuntuma pehmeä, kuten tateissa yleensä.

Jyvästatti suosii kalkkivaikutteisia kangasmetsiä ja kasvaa niissä joskus runsassatoisenakin.  Yleisempi Etelä-Suomessa, kuin muualla maassa. Jyvästatti on männyn juurisieni.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.