Viime vuosi oli kohdallani erittäin hyvä sienivuosi. Kuljen paljon kalkkialueilla ja siten törmään usein harvinaisuuksiin. Viime vuosi oli erityisen siunattu tahmaseitikit (Phlegmacium) alasuvun seitikeillä. Komeita kasvustoja isonnuppisia seitikeitä löytyi useita eri lajeja pieneltä alueelta kalkkilouhoksen läheltä Särkisalosta.
Itse en näitä harvinaisuuksia pysty määrittämään, ja varsinkin kun on seitikeistä kyse, apua tarvitaan. Seitikeitä kasvaa meillä arviolta 600 eri lajia, joista on listattu vain noin puolet. Nekin usein jakautuvat moniin alalajeihin tai jopa omaksi lajikseen, joten asiantuntijoilla on seitikkien kanssa täysi työ. Harrastaja on aika pulassa, jos ei saa määrityksiin apua.
Sienisystematiikan ja –ekologian työpaja Konnevedellä on itselleni kallisarvoinen tapahtuma, missä olen saanut nimiä useille löydöilleni.
Viimeisin näistä mieltä sykähdyttävistä määrityksistä oli Ilkka Kytövuoren määrittämä hiidenseitikki, Cortinarius coracis. Se on harvinainen kalkkilaji, joka omiin silmiini näytti aluksi tavalliselta karhunseitikiltä, paitsi, että lajilla on lakin reuna usein muuta lakkia vaaleampi. Muutoin sieni on kauniin synkeän tummanruskea
Ainanaan tämä löytö lähtee museolle Turkuun ja se on kirjattu Sieniatlakseen tunnuksella:
C.coracis on vasta kuvattu tieteelle, joten laji.fi:ssä siitä on vielä tällä hetkellä vain oma löytöni. Kunhan museo ehtii kirjaamaan, niitä tulee kyllä lisää. Mutta kannattaa kulkea mieli ja silmät auki varsinkin kalkkipaikoilla, ei koskaan tiedä mitä hienoa löytää!
