Puistosienestystä

Päiväkävely puistossa ei vielä tuottanut paljoa sienilöytöjä, mutta Träskändän ihana, vehmas puisto, vanhoine tammineen on yksi suosikkipaikoistani.

Träskändän kartano on perustettu 1700-luvulla. Sen ensimmäiset omistajat olivat Viaporin upseereita ja virkamiehiä. Monien omistajien myötä kartanoa laajennettiin ja sen puutarhaa muokkasivat niin saksalaiset kuin ranskalaiset puutarhurit. Sinne tuotiin puita mm Uralista
Träskändan tunnetuin omistaja oli Aurora Demidov, joka osti sen isäpuoleltaan 1840.
Venäjän keisari Alekranteri Suuri II kunnioitti kartanoa vierailullaan 1863 saapuessaan Suomeen avaamaan valtiopäiviä. Vierailuun kuului metsästysretki, jonka aikana keisari legendan mukaan kaatoi saksanhirven. Tapauksen kunniaksi istutettiin keisarin tammena tunnettu tammi.

 

 

Minä olin siellä tarkkailemassa sieniä. Juuri muuta en vielä ole löytänyt, kuin näitä kääpiä. Kuvassa rikkikääpä, Laetiporus sulphureus, jota oranssi sienikirjani väittää syötäväksi. Joten ei muuta kuin kokeilemaan.
Rikkikääpä kasvaa tammella ja hopeapajulla. Se ei ole kovin yleinen, joten otin vain pienen maistiaisen. Tuskin se suuremmastakaan olisi kärsinyt, mutta en viitsinyt pilata joltain toiselta kuvauksellisuutta – se on upea täysikasvuisena ja kaunis pienenä.
Paistoin kääpää pitkään, erikoista oli, ettei siitä irronnut ollenkaan nestettä. Lieneekö ollut liian iäkäs jo. Lisäsin kasvislientä, suolaa, pippuria ja kypsensin todella pitkään. Aluksi maku oli huono, mutta parani kypsennyksen myötä.
Hyvää se oli vaalean leivän päällä ja seuraavana päivänä spagetin kera.

Uusia, pieniä, rikkikääpiä. Tällä kertaan tammen juurella.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.