Lillukanlehti salaattiaineksena

Keväällä on yllinkyllin tuoreita ja hyväkuntoisia luonnonkasveja, joita voi käyttää salaattiaineksina.

Lähimetsästä löytyy lillukkaa, jota keräsin yhdessä voikukan, vadelmanlehtien ja maitohorsman kanssa salaattia varten. Lillukanlehdessä on omanlaisensa hyvä maku, joka voimistuu hiostettaessa. Tuoreenakin ne ovat herkullisia, maku on muutkin kuin pelkkää ”vihreää”.Keräsin nuoria, melkein avautumattomia lehtiä versojen päistä, vanhemmat ovat kitkerämpiä, eivätkä niin hyviä.

Lillukan sekoittaa helposti nuoreen vadelman alkuun, mutta lehden alapuoli paljastaa erehdyksen, vadelman lehti on harmaa alapuolelta, kun taas lillukan lehti vihreä. Ahomansikka on toinen näköislaji, mutta lehden reuna ja alapuoli eroavat toisistaan. Ahomansikan lehden reuna on yhteen kertaan sahalaitainen, lillukan lehti on kaksikertaa sahalaitainen. Lisäksi ahomansikan lehden alapuoli on kiiltävä.

Hyviä salaattihetkiä hurmaavassa keväässä!

Seuraa sivujen päivityksiä tulevia kursseja varten ja tule opettelemaan luonnonkasveja, ns. villiyrttejä.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.